Ruka Kuusamo

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistyksen säännöt on hyväksytty perustamiskokouksessa Kuusamossa 18.10.2002. Rekisteriviranomaisen vaatimien muutosten jälkeen yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 27.2.2003. Kevätkokouksessa 11.4.2005 sääntöjä muutettiin vastaamaan uutta tilikautta 1.10 - 31.9. 

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kuusamo.

2. Toiminnan tarkoitus ja laatu:

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Kuusamon ja Rukan matkailualueilla toimivien yritysten yhteistoimintaa, lisätä alueen kansainvälistä ja kansallista vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta matkailualueena sekä valvoa alueen matkailuyritysten ja kiinteistönomistajien yhteisiä etuja.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:

• järjestää tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia alueen yritysten, kiinteistönomistajien, julkishallinnon yms tahojen kesken tavoitteiden ja toimintamallien yhteensovittamiseksi
• levittää tietoa jäsentensä toiminnasta ja palveluista, alueen elinkeinoista ja luonnonolosuhteista, historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudensuunnitelmista medioiden välityksellä ja järjestämällä tiedotustilaisuuksia 
• kehittää ja ylläpitää matkailuelinkeinon kannalta tärkeimpiä reittejä ja niiden ylläpitoa
• kehittää ja ylläpitää Ruka-Kuusamon alueen skibus- ja muuta julkista liikennettä
• koordinoida ja järjestää vuosittain toistuvia sekä yksittäisiä urheilu- ja matkailutapahtumia
• kehittää ja ylläpitää matkailuinformaatiopalveluja sekä keskusvaraamotoimintaa
• kehittää ja ylläpitää internet- kotisivuja
• suorittaa ja koordinoida matkailutoimialan tilastointia, markkinointi- ja muita tutkimuksia sekä alan julkaisutoimintaa
• järjestää jäsenilleen koulutusta
• osallistua matkailuelinkeinon edustajana alueen yhdyskuntasuunnitteluun, mm. kaavoitus- ja infrastruktuurihankkeisiin
• harjoittaa yhteistyötä muiden Koillis-Suomen matkailuyritysten kesken

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa siihen osallistuville voittoa tai muuta välitöntä taloudellista etua.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää varoja liittymis-, jäsen-, tukijäsen- ja kannattajajäsenmaksuina, ottamalla vastaan lahjoituksia, solmimalla sponsorointisopimuksia sekä hakemalla avustuksia julkisyhteisöiltä. Yhdistys voi omistaa kiinteistöjä ja osakkeita.

3. Jäsenet

Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä, tukijäseniä ja kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä Koillis-Suomen alueella asuva henkilö, liiketoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö.

Tukijäseneksi voivat liittyä henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka harjoittavat matkailuliiketoimintaa. Tukijäsenellä ei ole äänioikeutta, mutta heillä on puheoikeus yhdistyksen kokouksessa.

Kannattajajäseneksi voi liittyä jokainen luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. Kannattajajäsenellä ei ole ääni- tai puheoikeutta.

Yhdistyksen jäsenyyden vahvistaa yhdistyksen hallitus. Päätöksestä on ilmoitettava jäseneksi hakeutuvalle kirjallisesti. Jäsenrekisteriä ylläpitää yhdistyksen hallitus. 

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä vuoden kuluttua siitä, kun on jättänyt kirjallisen erohakemuksensa hallitukselle. Jäsenen on suoritettava kuitenkin kuluvan vuoden jäsenmaksu ja eroamisvuoden jäsenmaksu.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen yksimielisellä päätöksellä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksun maksukehotuksesta huolimatta maksamatta tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai sen toiminnan ja tarkoituksen toteutumista tai on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut. Jos yhdistyksen hallitus em. syistä erottaa jäsenen, on jäsenen maksettava jo erääntyneet maksut sekä eroamisvuoden jäsenmaksu yhdistykselle. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

5. Maksut

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistyksellä voi olla liittymismaksu, vuotuinen jäsenmaksu, ylimääräinen jäsenmaksu, tukijäsenmaksu ja kannattajajäsenmaksu.

Varsinaisilla jäsenillä voi olla liittymismaksu, jäsenmaksu ja ylimääräinen jäsenmaksu. Jäsenmaksun suuruus voidaan määrätä perustumaan kokonaan tai osittain jäsenen liikevaihdon suuruuteen. Maksu voidaan määrätä erisuuruiseksi riippuen jäsenen liikevaihdon määrästä, toimialasta tai jäsenen toimipaikan sijainnista.

Ylimääräinen jäsenmaksu voidaan määrätä kattamaan vuosittaisia, odottamattomia kustannustason noususta aiheutuvia kustannuksia.

Liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta, lukuun ottamatta ylimääräistä jäsenmaksua, jonka suuruudesta päättää hallitus, päätetään yhdistyksen kokouksessa.

6. Hallitus

Yhdistyksen hallituksessa on 9-11 varsinaista jäsentä. Jokaiselle hallituksen varsinaiselle jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan 2 vuodeksi kuitenkin siten, että ensimmäisen hallituksen jäsenistä on puolet puheenjohtajaa lukuun ottamatta erovuorossa yhden vuoden jälkeen. Nämä erovuoroiset valitaan arvalla.

Hallitukseen valitaan mikäli mahdollista vähintään yksi jäsen rinnekeskuksista, ohjelmapalveluyrityksistä, Rukan hotelleista, Kuusamon taajaman hotelleista, ravintolayrityksistä, pienyrityksistä, matkanjärjestämisestä, majoitusvaraamoyrityksistä, sekä Kuusamon kaupungin organisaatiosta.

Yhdistyksellä voi olla hallituksen nimeämä toiminnanjohtaja sekä muita toimihenkilöitä. Toimihenkilöt eivät ole hallituksen jäseniä, mutta voivat toimia hallituksen esittelijöinä.

Hallituksen tehtävänä on valmistella kokousasiat ja toimeenpanna kokousten päätökset sekä valvoa, että yhdistyksen tehtävät tulevat hoidetuiksi vahvistetun budjetin mukaisesti.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Tilikauden aikana voidaan hallituksen päätöksellä toteuttaa sellaisia toimintasuunnitelman ulkopuolisia hankkeita, joihin saadaan 100 % ulkopuolinen rahoitus. Ulkopuolinen rahoitus voi myös koostua yhdistyksen jäsenten ko. tarkoitukseen vapaaehtoisesti suorittamista lisämaksuista. Nämä lisämaksut eivät vaikuta äänioikeuteen.

7. Yhdistyksen nimenkirjoittaminen  

Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla ja toiminnanjohtajalla erikseen, sekä kahdella hallituksen jäsenellä yhdessä tai hallitukselta nimenkirjoitusoikeuden saaneella henkilöllä yksin.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on 1.10 - 31.9.  Yhdistyksellä on kevätkokouksen valitsemat KHT-tasoinen tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevätkokous ja syyskokous. Syyskokous on pidettävä tammikuun loppuun mennessä ja kevätkokous kesäkuun loppuun mennessä.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
4. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.
5. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden jäsen- ynnä muut sääntömääräiset maksut.
6. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden talousarvio.
7. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.
8. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä.
9. Valitaan hallituksen erovuorossa olevat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.
10. Käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenten vähintään kuukautta ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asiat.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
4. Käsitellään hallituksen laatima tilinpäätös; toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase.
5. Esitetään tilintarkastajan lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
6. Käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenten vähintään kuukautta ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asiat.

Kokouskutsut ja muut tiedonannot jäsenille toimitetaan julkaisemalla kokouskutsu paikallisessa sanomalehdessä tai lähettämällä jäsenen ilmoittamaan posti- tai sähköpostiosoitteeseen. Kutsut varsinaisiin ja ylimääräisiin kokouksiin on toimitettava vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksessa varsinainen jäsen voi käyttää äänivaltaa valtuutetun asiamiehen kautta. Kukaan ei ole kuitenkaan oikeutettu edustamaan enempää kuin kolmea jäsentä.

Jäsenen on ennen kokousta hallituksen määräämänä ajankohtana esitettävä hallituksen tarkemmin määräämä selvitys tilinpäätöksestä tai kirjanpidosta jäsenmaksun ja äänimäärän vahvistamiseksi.

Jäsenellä, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuvelvollisuuksiaan, ei ole äänioikeutta.

Jäsenen äänimäärä on hänen jäsenmaksunsa jaettuna 1000€ pyöristettynä ylöspäin kokonaislukuun. Jäsenen äänimäärä ei saa kuitenkaan olla yli 1/3 edustettuna olevista äänistä.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Sääntöjen muuttamiseen tarvitaan kuitenkin 2/3 ääntenenemmistö ja yhdistyksen purkamiseen 1/4 enemmistö kokouksessa annetuista äänistä.

10. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kaksi kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä päätös kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Kun yhdistys on päättänyt purkautua, hallituksen on huolehdittava purkautumisesta johtuvista selvitystoimista, jollei yhdistys ole valinnut hallituksen tilalle tehtävään yhtä tai useampaa muuta selvitysmiestä. Selvitystoimiin ei kuitenkaan ole tarpeen ryhtyä, jos yhdistys purkautumisesta päättäessään on samalla hyväksynyt hallituksen laatiman loppuselvityksen, jonka mukaan yhdistyksellä ei ole velkoja.

Purkautumisesta päättäneen yhdistyksen taloudellista toimintaa saadaan jatkaa vain siinä määrin kuin tarkoituksenmukainen selvittely sitä vaatii. Selvitysmiehillä on oikeus pyytää julkista haastetta velkojille sekä oikeus luovuttaa yhdistyksen omaisuus konkurssiin.

Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen vapaana olevat varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamiskokouksen päättämällä tavalla. Jos velkojen maksamisen jälkeen jäljelle jääneitä varoja ei voida käyttää säännöissä määrätyllä tavalla, selvitysmiesten on luovutettava ne valtiolle käytettäväksi mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseen. Selvitysmiesten on laadittava purkautumisesta loppuselvitys ja huolehdittava sen säilyttämisestä.

Yhdistys katsotaan lakanneeksi, kun purkautumisesta on tehty merkintä yhdistysrekisteriin.